Syke kiihtyy, kämmenet hikoavat ja vatsaa vääntää.. Kuulostaako tutulta?
Usein jo ajatus jännittävästä asiasta käynnistää kehomme automaattiset reaktiot.
Summaava video blogin lopussa.
Jännittäminen on myös voimavara
Jännittäminen on normaali ja luonnollinen reaktio, joka valmistaa mieltämme ja kehoamme tulevaan tilanteeseen. Kokeneetkin esiintyjät jännittävät, eikä jännittäminen tarkoita suinkaan sitä, että tulisimme epäonnistumaan. Jännityksen luoma vireystila on usein juuri se tekijä, joka nimenomaan mahdollistaa onnistumisen ja parhaimpaan lopputulokseen pääsemisen.
Mitä jännittäminen kehossamme aiheuttaa?
Kyse on automaattisesta ja biologisesta mekanismista, jossa tilanteeseen virittyminen auttaa meitä keskittymään sekä suoriutumaan paremmin. Sympaattinen, eli kehoamme aktivoiva hermostomme aktivoituu ja nostaa nopeasti elimistön vireystilaa seuraavilla tavoilla: sydämen syke kiihtyy, kädet saattavat täristä, hengityksemme tihenee ja voimme hikoilla samalla, kun kehoomme vapautuu glukoosia energiaboostia antaen.
Yleisimmät jännityksen herättäjät:
Meistä aivan jokainen jännittää joskus jotakin. Tyypillisimmin jännitystä herättävät tilanteet ovat:
- Esiintyminen ja ryhmän edessä puhuminen
- Uudet tilanteet, kuten työhaastattelut tai opintojen aloitus
- Sosiaaliset kohtaamiset ja vieraiden ihmisten tapaaminen
Miten tulla toimeen jännityksen kanssa?
Oman jännityksen tunnistaminen on ensimmäinen askel sen hallintsemiseksi. Kun opimme tunnistamaan kehomme reaktiot, löydämme helpommin juuri meille sopivat rauhoittumiskeinot.
Pohdimme, mitä uhkakuvia ja katastrofiajatuksia mielemme tuottaa, kun mietimme etukäteen meitä jännittävää tilannetta. Samalla kyseenalaistamme automaattiset ajatuksemme ja todennäköisesti jo siinä vaiheessa havaitsemme, ettei olekaan olemassa mitään faktoja mielemme tuottamien kauhuskenaarioiden tueksi.
Voimme myös valmistautua tutustumalla jännittävään tilanteeseen ja purkaa sen paloihin ennen sen toteutumista. Ennakoitavuus luo turvallisuuden ja hallinnan tunnetta, mikä auttaa meitä käsittelemään sekä vähentämään jännitystämme. Kun tiedämme milloin ja missä vaiheessa asioita tapahtuu, meidän on helpompi pohtia kokonaisuutta mielessämme.
Ajatusten ääneen sanoittaminen:
Kerro jännityksestäsi muille, koska ajatusten ääneen sanoittaminen on erittäin tehokas tapa purkaa mielen sisäisiä pohdintoja. Voit puhua myös itseksesi asioita ääneen, ja nimenomaan ääneen, joka myös auttaa aivojamme käsittelemään asioita. Tämä kuulostaa oudolta, mutta se toimii. Se purkaa usein välittömästi tilanteen latausta ja helpottaa oloamme hyvinkin nopeasti.
Miksi ääneen puhuminen toimii?
Sisäinen murehtiminen ja kehämäiset ajatukset pitävät yllä aivojemme aktiivisuutta. Puheen tuottaminen vaatii kielellisten aivojen otsalohkon osien aktivointia, mikä luonnostaan vaimentaa aivojen aktiivisen ajattelun alueen ylikierroksia.
Kun puhut ääneen, kuuloaivokuoresi rekisteröi äänen. Aivot joutuvat prosessoimaan informaation kahteen kertaan: ensin puhetta tuottaessaan ja sitten sitä kuullessaan. Tämä luo fyysisen aistiärsykkeen, joka maadoittaa sinut nykyhetkeen huomattavasti tehokkaammin kuin pelkkä hiljainen ajattelu, eivätkä aivot voi estää tämän toimimista.
Ääneen puhuminen on siis konkreettinen toimiva neurologinen keino, jolla aivomme pakotetaan siirtymään passiivisesta ja tunnepitoisesta murehtimisesta aktiiviseen ongelmanratkaisuun. Voit kokeilla sitä vaikka heti. Se toimii.
Jännityksen voittaminen altistuksilla:
Määritämme yhdessä tavoitteet ja etenemme kohti jännittäviä asioita askel kerrallaan suunnitelman mukaan. Tilanteiden välttely usein vain kasvattaa jännitystä pitkällä tähtäimellä. Ehkä huomaatkin jotain asioita, joita olet aktiivisesti vältellyt ja nyt niiden kohtaaminen tai pelkkä ajatus niistä saattaa tuntua todella haastavalta.
Ammattilaisen tukemana pystyt voittamaan minkä tahansa ajatuksen, fobian tai jännitystä aiheuttavan asian.
